Tämä teksti on kirjoitettu koulutehtävää varten, siksi luokittelen sen haasteeksi. Tehtävänä oli tehdä abstrakti teksti.

Kulkija. Askeleet kantavat eteenpäin. Varjojen tanssi ympärillä. Pilkahdus valosta. Pimeys. Valoa jälleen. Askelten tömähdykset hukkuvat jonnekin. Äänettömyys miltei käsin kosketeltavissa.

Kuuluu kahinaa, sitten kilahdus. Pieni esine varjoissa. Huokaisu, ehkäpä turhautunut. Kulkija kumartuu, käsi tunnustelee, hapuilee, etsii. Hymy kasvoilla, hyvin hento. Matka jatkuu.

Suloisia sointuja. Kaunista musiikkia ikkunan takaa. Sävelmä tarttuu, kulkija hyräilee. Toiset askeleet kulman takaa. Hiljaiset ja arat. Juoksua. Hymyä. Kaksi kulkijaa. Rinta rinnan kulkevat eteenpäin. Valoa ympärillä. Varjoista ei välitetä. Kahdet askeleet kovalla pinnalla, heleää naurua. Iloisia asioita kerrottavana. 

Paljon on koettu. Paljon on kokematta. On ollut kyyneleitä. Joku kuivannut ne. On ollut naurua. Joku nauranut mukana. Hyvästit. Toinen poikkeaa reitiltä. Matkat jatkuvat yksin. Hiljaisia huokauksia, salattuja ajatuksia. Kaduttaa. Miksi mitään ei sanottu ajoissa.

Määränpää. Valoa oven alta. Avain lukossa. Viimeinen katse tulosuuntaan. Kaikki hyvät muistot mielessä. Kaikki varjot lopullisesti takana. Sisällä on valoisaa, kaiken muun voi jättää oven taakse. Askel. Ovi sulkeutuu takana. Se oli sitten siinä.

Parin päivän päästä hautajaiset.